Valkenee

Olen suunnitellut.
Jo kauan
maalaavani
kaikki kodin sisäovet
ja karmit
valkoiseksi.

Ne kun ovat
sellaiset
kellertävän tammiset
ja tammiparketin kera
ne luovat
jotenkin tunkkaisen,
kellertävän
valon.

Mutta.
Se aloittaminen.
Sehän on
NIIN vaikeaa.

Sunnuntaina otin
itseäni niskasta
kiinni ja teippasin
kaikki karmien
ympärykset,
suojasin lattian
ja kaivoin pohjamaalin
esiin.

Useamman tunnin jälkeen.
Oli Muutama oven
ja karmin kellerrys
piilossa.
Mietin maalihuuruissani,
jotta kaikkeen sitä ryhtyykin.

Mutta.
Aamulla.
Kun valo alkoi tulvia
sisään lumen kirkkaana,
oli mieli jo toinen.

Vaikka osa ovista
onkin vielä vain
harmahtavan pohjamaalin
peitossa,
on muutos
melkoinen.

Ihan kuin eteinen olisi
suurentunut neliön verran.
Valo kirkastunut.
Lattiakin näyttää
ihan siedettävältä.
Kun ylimääräinen
keltaisuus on
poissa.

Illalla saa taas
suti kyytiä.
Ja valkenee.
Valkenee.

Ehdottomasti
muutaman maalinhuuruisen
krapulan arvoista.