Eilen juhlittiin isiä.
Tämä kiireinen äiti
muisti vasta aamulla
mikä päivä oli.
Onneksi oli leivottu
pipareita.
Ja koristeltukin.
Jotta oli jotain
mitä aamukahvin kylkeen
laittaa.
Isompi piirsi kuvan.
Meistä.
Kaikista.
Ja kantoi tarjottimen
onnellisena
sänkyyn.
Jospa sitä
lahjan sijaan.
Vuoden jokaisena
päivänä.
Jaksaisi muistaa.
Arvostaa.
Ja kertoa.
Varsinkin kertoa.
Miten tärkeä se
toisen vanhemmuus.
Minulle on.
Ja pojille.
Kultaakin.
Kalliimpi.
Voi kun pojat on sulosia :)
VastaaPoistaNo on ne aikas lutusia! ;)
Poista