Numero yhdeksän

Yhdeksän.
On minun numeroni.
Se seuraa minua.
Läpi elämän.

Olen syntynyt
syyskuussa.
Yhdeksästoista.
Sain koulussa
aina eniten
ysejä.
Paitsi
matikassa.
Se oli kuutonen.
(Ha! Ysi, väärinpäin.)

Olen melkein
asunut yhdeksässä
maassa.
(melkein siksi,
että yksi puuttuu.)

Tapasin miehekkeenkin.
Yhdeksäs päivä.
Kuutisen vuotta sitten.
(taas se ysi. Väärinpäin)

Katson aina kelloon.
Kun se näyttää
ysiä.
Eikä ole vaikea arvata
mikä numero
löytyy lottorivistä.
(pitäisikin lotota..)

Kiinalaisille se on
onnen numero.
Ja muistaakseni
Mayoillekin.
Japanissa taas.
Se tuottaa epäonnea.
Minulle
varmaan molempia.

En aio
hankkia
yhdeksää
lasta.
Tai edes
mennä naimisiin
yhdeksäs päivä.

Mutta mielelläni
heräisin
aamulla yhdeksältä.
Yhdeksän tunnin
unien jälkeen.
Joisin päivässä
yhdeksän kuppia
kahvia
ja tietäisin
mitä tahdon tehdä
yhdeksän vuoden
päästä. 

Ja miksei
olla kuin kissa.
Jolla yhdeksän
elämää.