Teippaaja

Pienin on keksinyt pistorasiat.
Se tahtoo tunkea pieniä sormiaan niihin
Tutkia mitä reiästä näkyy.

Vanhassa talossa
on vanhat pistokkeet.
Joissa lapsilukot ei pysy
kun pienet sormet saa ne napsaistua pois. 

Piti keksiä jokin pikaratkaisu,
mikä piilottaa turhat houkutukset.
Teippi. Mikäs sen parempi.

Lähtee tosin helpolla pois.
Mutta kätkee sen verran.
Että herra yksivuotias ei ihan tajua
mitä teipin alla oikein luuraa.
Sisäinen teippaajani hykertelee. 

Myssy

Löysinpä tässä eräänä päivänä
kirpputorilta pussillisen lankoja.
Mustia. Puuvillaisia.
Monta kerää.
Ja niiden lisäksi vielä
jonkun kutomiseen hermostuneen
neuloman resorin pätkän.

Minäpä virkkasin pätkän yhteen
ja jatkoin koukutellen siitä myssyn.
Kätevää. Kun oli jo resori valmis.
Siitä tuli just sopiva.
Pienimmälle.

Pään päälle vielä Nyt Niin Muodikas
Ja Aivan Must Tupsu.
Valkoisena. Tietty.
Piti vielä tehdä pallotrikoosta nauhat.
Kun eihän se nyt päässä pysynyt.
Oli sitten miten muodikas hyvänsä.
No nyt pysyy.

Kyllä sai pikkuherra
tänään kauppareissulla
aika monen mummelin
suupielet hymyyn.

Juhlaa

Tänään tämä typsykkä juhlii
ei vain ikääntymistään
mutta myös sitä,
että vihdoin
sain tuon iänikuisen
puisen laatikon maalattua.

Onhan se vähän laikukas.
Kun iltahämärissa maalia
päälle vetelin.
Mutta sopii tänne
sekalaiseen seuraan
samoin kuin synttärisankarikin.
Hiukka kulmista kulunut,
mutta luonnetta sitäkin enemmän.

Ehkäpä vetäsen siihen vielä
yhden kerroksen maalia.
Jos sitä tekis saman itselleen.
Maalia naamaan
ja suupielet korviin.
Kerätään kasa ryppyjä.
Niitä nauru sellaisia.

Keltaisesta keltaista

Se kuumailmapallolamppu.
Sai innostumaan.
Nyt maalataan nämä seinät.
ja kaappi kans.

Lämmin keltainen
muuttui sitrukseksi.
Kylmempi sävy.
Mutta keltainen silti.
Kun ilman.
ei vaan voi olla.

Aurinkoa seinälle.
Ja toiselle puolelle mustaa.
Tästä lastenhuoneesta
tulee mahtava!

Matkaajat

No pitihän se sitten tehdä.
Kun sitä lamppua
tuli joka päivä katseltua.
Ja vieläkin.
Siitä puuttui. 
Se kori.

Keltaisesta trikookuteesta
koukuttelin sitten.
Tuommoisen pienen korin.
Isolla koukulla.
Tuli nopsaan. 
Ja sisälle metallinen
lasipurkin kansi.
Pysyy kori kuosissaan. 

Nyt lastenhuoneessa matkaa
kuumailmapallo.
Siellä ne muumit viillettää.
Itsekootun
puulentokoneen kaverina.

Iso ja pieni

Ihanaa nähdä.
Miten nämä pojat.
Kasvavat pikku hiljaa.
Veljiksi.

Miten se suhde kehittyy.
Ja vahvistuu.
Miten vihataan
ja rakastetaan.
Tapellaan
ja halitaan.

Kuitenkin.
Se toinen on aina siinä.
Oma veli.

Miten pienen silmät
välkkyy
kun iso tulee tarhasta.
Kuinka pienen nauru
saa isomman iloiseksi.
Kuinka toisen itku
voi pahoittaa mielen.

Äidin sydän suli.
Kun eräänä aamuna.
Pieni itki sängyssään.
Ja isompi lauloi.
Lohdutti.
Ja yhdessä.
Jatkoivat unia. 

Lamppu

Lastenhuone on näinä päivinä
hiukka muutoksen alla.
Sinne pitäisi löytää lelukaappi.
Maalata seinät.
Ja sängyt.
Valita verhot.
Ja tuunata vanhasta sängystä
peuhusohva.

Ainoa ongelma onkin,
että tämä huone tuppaa olemaan
eniten käytössä.
Kun siellä peuhaa nyt
nelivuotiaan lisäksi
tämä miniukko.
Joka tässä männä viikolla,
keksi pinota laatikoita päällekkäin,
että pääsi veikan tavaroihin
käsiksi.

Että juu. 
Helppo homma.
Ruveta siellä.
maalaamaan.
No. Jospa aloittaisi
Helpolla.
Vaikka katosta.

Joten.
Tuunasin vähän.
Ikean paperivalaisimesta.
Hiukka kivemman.
Teipillä. Tietty.

Nyt se näyttää
Kuumailmapallolta.
Jos siihen alle
väsäisi vielä pienen korin.
Ja matkustajia kyytiin.
Niitä pikku-ukkoja.
Tai pari pientä pehmoa.

Matkaamaan.
Lastenhuoneen katonrajaa
edestakaisin.