Ihan raidallinen perjantai

Pienimmällä taas.
Kuumetta.
Taitaa olla
jokaperjantainen
traditio.

Meni sitten
koko päivä
raidoiksi.
Kirjaimellisesti.

Tarkempaa
raporttia
tästä ja muista
sutimisista
myöhemmin.

Kunhan tokenen
itsekin.
Tästä
raitayliannoksesta.

Viikonlopun urakka

Eteinen edistyy.
Ja valmistuu.
Jonain päivänä.
Ehkä jopa tässä
ihan piakkoin.
Viikonloppuna taas
hihat heilumaan.

Pitäisi mennä
putkiostoksille.
Uutta naulakkoa
varten.
Ja saada tuo
kirja/kenkähylly
seinään kiinni.

Tänä syksynä
voisi toivoa
paljon sadetta.
On vaan niin
makiat nuo
Hai-saappaat.
Tuota seinää vasten.

Taitaa pysyä
näkyvillä.
Koko vuoden. 

Lavasta

Ne kuormalavat
saivat loppujen lopuksi
tämmöisen ilmeen.

Sahalla puolet
pienemmiksi.
Hurjasti hiomista.
Suunnattomasti
sutimista.
ja lopuksi vielä
pyörät alle.

Sopivasti rosoisuutta
vaikkakin valkoiseksi
sudittuna.
Tykkään.

Mintun vivahde

Täällä on suti heilunut.
Ahkerana.
Vaikka pienin
miehistä olikin
kuumeisena kotosalla
sai eteisen seinä
päällensä värikerroksen.

Mintun vivahteisen.
Semmoisen.
Vaikka ehkä kuitenkin
enemmän turkoosin.

Mutta niin herkullisen
että piti ihan
mallata
keltaista matkalaukkua
vielä keskeneräiseen
huoneeseen.
Se on tuo
väriyhdistelmä.
Mistä se ajatus lähti.

Koko eteinen
on kokemassa
muodonmuutosta.
Enkä malta
odottaa.

Taidan sutia
loputkin valmiiksi
vielä tänä iltana.
Kunhan saan nuo
viipeltäjät
nukkumaan.
 
Opin nimittäin.
Läksyni.
Yhdestä
turkoosista
kädenjäljestä
seinällä..

Jämälankaraitaa

Yksi syksyn projekteista:
jämälankapoisto.
Yritän saada miljoonaa
"pientä" virkkausprojektia
loppuun
kun työhuone pursuaa
lankakeriä
vähän joka värissä.

Tämä raitaneule
aloitti homman.
Mutta laihdutti
yhtä lankakassia
vain pienesti.
Ei sitä paljoa lankaa kulu.
Tuommoisen pikkupojan
päälle. 

Pisaroina

Tää on ahkeroinut
kuormalavojen
kimpussa.
Ne on saaneet
sahasta kylkeensä
hiottu kulmat
sileiksi
ja vedetty vielä
valkosta maaliakin
naamahan.
Vielä pyörät alle
ja avot.

Ihan kuin palkinnoksi,
postipoika tiputti
eilen Uhanaa postia.
Ne pisarat, pisarat.
Keltasena. Tietty.

Vaan miten
ihanan pirtsakan
keltaset.
Ne onkaan.
Uh.

Parempi myöhempi, vai..

Bongasin
kasan kuormalavoja
kaupan kulmilta
ja sainkin mukaani
kaksi hiukka
kärsinyttä
mutta ylpeää
yksilöä.

Kauanhan sitä on
suunniteltu.
Vaikka mitä
näistä kuormalavoista.

No.
Parempi myöhään
kun ei silloinkaan.
Vai miten se nyt meni.