26. syyskuuta 2013

Kolmio kertaa monta


Se on vihdoin.
Valmis.
Koukuttelin tätä
vauvan peittoa
melkein vuoden.

Pienokainen
jolle tämä on
tarkoitettu
on ehtinyt jo syntyä
ja kasvaakin hiukan.

Yhteensä peittoon
tuli yli kuusikymmentä
kolmiota.
Kahdessatoista
eri värissä.

Takapuolelle laitoin
vielä puuvillakankaan.
ja reunaan
kantin.

Peitto on
Värikäs.
pehmeä.
Ja rakkaudella
koukuteltu.

Tykkään.
Niin hirmuisesti.
Just sopiva
pienelle.
Josta tykkään
vielä enemmän. 

22 kommenttia:

  1. No niin kylla tulikin, valtavan ihana. Herkku!

    VastaaPoista
  2. Oi, siitä tuli upea.
    Eilen juuri oman työni kimpussa raivotessani, muistin nämä kolmiot ja nyt tänään sitten selvisi, että olet ollut erittäin ahkera. Hyvä sinä! Kyllä minunkin peittoni joku päivä valmis on. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se sieltä valmistuu, odotan innolla että vilautat millainen siitä tuli! :)

      Poista
  3. OIh, sehän on aivan upea. Kyllä kelpaa siinä pienen köllötellä =) Ehkä minäkin saan joskun oman peittoni valmiiksi. Seuraavalle sitten, koska esikoinen on jo aika iso =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juu, pikkuhiljaa. Ne valmistuu ;) Tätäkin alkuvuodesta asti koukuttelin :D

      Poista
  4. Kaunis! Tuollainen ois kiva täysikokoisenakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja ois tosiaankin. Oli vaan tuossakin semmoinen koukuttelu, että ei ehkä riittäis kärsivällisyys. :D

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä siinä sai koukutella, mutta tuo tilkkumaisuus auttaa. Yhden kolmion koukuttaa puolessa tunnissa, niitä tekee ihan mielellään yhden silloin toisen tällöin. Kyllä se siitä sitten valmistuu. Jossain vaiheessa ;)

      Poista
  6. Aivan upea! Tuohon kääriytyneenä kelpaa tuudittaa pienokaista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taru. Hiukka harmittaa etten omilleni tajunnut tehdä samanlaista. :)

      Poista

Vai mitä sanot?