25. elokuuta 2013

Luovuutta

Tää kärsii
syyslamaannusta.
Tai oisko vaan
mahtavan kesän
jälkeistä
luovuuskrapulaa.
Ei oikein
sytytä.
Nyt.

Poikanen taasen.
Luovuutensa
huipulla.
Mietti.
Jotta nuo
Paapiit.
Pikkusen liian
värittömät
hänen makuunsa.

Just.

2 kommenttia:

  1. Välillä kuuluukin ladata akkuja, sitten tulee taas uusia ja upeita juttuja (niinkuin sinulla aina) :)
    Hyvä että luovuuden lahja on periytynyt, selkeesti kontrastit hallussa jo ;)

    Syksy näyttää taas omalla kohdalla olevan vauhdikasta aikaa, kun kesä meni nautiskellessa. Verhot ja sänky on jo saaneet kyytiä. Mattoihin voisi kokeilla liukuvärjäystä ja pieni vaatemerkki syntymässä, mitäs vielä tekisi... :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhelet. Yleensä mä olen just herännyt syksyn tullessa, joten hiukka outo tämä hiljainen kausi nyt ;) Poikasessa on selvästi jotain taiteilijan vikaa, ainakin omasta mielestään :D Mahtia että sulla on vauhti päällä, pitääkin tulla kurkkaseen mitä sie siellä oikein puuhailet.

      Poista

Vai mitä sanot?