12. helmikuuta 2013

Jalat, ne jalat


Lastenhuone.
Jo kauan työn alla
ja vihdoin tuntuu että
se alkaa näyttää
valmiilta.

Siis.
Eihän se koskaan
valmis ole.
Ainaha siellä
jotain pientä
keksitään.
Mutta välivalmis.
Elettävä. 

Sellainen
että voi
rauhassa siirtyä
seuraavan
huoneen kimppuun.

Oiskohan se sitten
makuuhuone.
Vai työhuone.
Jaa-a.

Tässä vielä
tuo sänky.
Ja se miksi
siihen ihastuin.
Nuo jalat.

Kuinka voikaan
sängynjalat
aiheuttaa
tämmöistä
sydämentykytystä.

Kyllä ne
vaan voi.

6 kommenttia:

  1. Voi miten ihana blogi! En kestä kun toi lastenhuone vaikuttaa niin ihanalta. Voisin vaihtaa vaikka omani siihen :D

    http://aitioonelossa.blogspot.com.es/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe. Kiitos! :) Hauskaa au-pair aikaa sinulle. Itse olin aikoinaan Sveitsissä aupairina :)

      Poista
  2. Sänky ja seinä molemmat kauniita! Meillähän tuo sängyn hankita vaan tuntuu kestävän. Äidin silmä ei todellakaan lepää nykyisessä, onneksi 2-vuotias ei tajua vieläkin nukkuvansa "pinnasängyssä":).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa tuo sänkyasia vaivata enemmänkin meitä äitejä kuin noita pienokaisia :D Hyvin tuokin mukula olisi tuossa pinniksessa koisinut vielä kauan aikaa. Ei vaan ollut tilaa molemmille sängyille tässä kammarissa ;) Ja kauneus ennen kaikkea, vai miten se meni.. XD

      Poista
  3. Ihana lastehuone! Ja mahtava toi riisipaperilamppu, tuunattu kai teipillä..?

    Tämä olikin mun eka visiitti täällä sun blogissa, me like :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos! Ja juu, teipattupa hyvinkin tuo lamppunen. :) Helppoa ja nopeaa!

      Poista

Vai mitä sanot?