2. helmikuuta 2013

Hammas

 
Isommalta lähti hammas.
Ensimmäinen.
Kesken tarhapäivän.

Parka pelästyi
niin ettei
uskaltanut kertoa
kenellekään.
Piilotti lattialle.

Luuli että
hammaspeikot
olivat olleet ahkeria.
Ja vieneet
koko hampaan.

Kotimatkalla
vakuuttelin
pienelle, kuinka
sieltä vielä kasvaa
uusi hammas.
Hieno ja vahva.

Hölmö äiti.
Kun ei ollut varoittanut.
Että ne hampaat
voi oikeasti
tippua suusta.

Miten sitä ei
ymmärräkään.
Kuinka ne lapset
kasvaa.
Tuntuu kuin
vasta eilen
samaiselle poikaselle
ilmaantui
ensimmäinen
hammas.

Illalla mietin.
Taisi äiti
olla asiasta
enemmän
järkyttynyt
kuin poika.

Voi esikoiseni.
Kuinka haluaisinkaan
sinut aina
äitin pienenä
pitää.

2 kommenttia:

  1. Samoja ajatuksia täällä, nyyh. Meillä 5v:llä esikoisella heiluu eka hammas ja nyt on opittu tekemään rusetti ja luetaankin vähän. Ihan kamalaa, kun lapset kasvaa! Ja toisaalta niin ihanaa..
    Poika kyllä on luvannut olla aina mun pikkuvauva, aikuisenakin.. (ja sekin päivä joskus vielä tulee)
    Maisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Jotenkin ihanan kamalaa. Että ne pienokaiset. Kohta jo aikuisia. Raastaa sydämestä. :D

      Poista

Vai mitä sanot?