Hyppy

Pienin on ottanut askeleet. Ensimmäiset sellaiset.
Kovin oli tekemällä tehdyt askeleet. Lähinnä hyppy hyppy ja nurin.
Mutta askeleet kuitenkin.

Yli kymmenen kuukautta.
Välillä miettii. Mihin tämä aika oikein karkaa?
Vastahan sitä oli viime kesä.
Ja pieni vielä mahassa.

Ajan kulun huomaa parhaiten lapsissa.
Kuinka ne kasvaa. Ja kehittyy.
Joka päivä. Jotain uutta.

Pienenä mietti. Miksi mummot aina hämmästelivät ajan kulkua.
Kun itsestään tuntui, että viikot kestivät vuosia.
Ja aikaa oli vaikka muille jakaa.

Ehkä se aika menee vaan niin nopeaan. Kun on aina kiire.
Ei ehdi pysähtyä siihen hetkeen.
Kiiruhtaa. Jotta ehtii kaiken. Turhankin.

Lapsena kiiruhti vain. Leikistä toiseen.