Se on siinä!

Vihdoinkin. Valmis.
Useamman kuukauden verran sitä onkin työstetty.
Ensin suunnitelmia.
Sitten ihan konkreettisesti.
Vielä pari päivää ennen avajaisia,
uurastimme kassapöydän kimpussa,
maalasimme viimeisiä seiniä ja lattian kuvioita,
ompelimme yötöinä pukukoppien verhoja
ja tuunasimme kirppariöytölipastoa seinään.
Välillä meinasi usko loppua.
Viime hetkillä kuitenkin saimme rutistettua kaiken valmiiksi.
Tuotteet pääsivät sisään, verhot koppien oviin, nimikyltti oven päälle.
Näyteikkuna sai ensimmäisen esillepanonsa.
Pölyt on pyyhitty. Lattiat puunattu.
Ja perjantaina. Kello kymmenen aamupäivällä.
Avasi ovensa.
FINNSKA BÚÐIN numero kaksi.

Tässä kuvapläjäys urakan vaiheista ja lopputuloksesta.
Nyt on olo väsynyt mutta onnellinen.

Kukkuu! Seinässä reikä.

Tämmöisistä näkymistä alettiin rempata.

Valkoista. Valkoista!

Kirpputori. Sisustajan suosikkikauppa.

Laatikoista hyllyjä seinille.

Ja kolmioita lattiaan.

Tältä näytti vielä muutama päivä sitten.

Mutta valmistui kun valmistuikin juuri ajoissa - FINNSKA BÚÐIN

kuva: Björgvin Hilmarsson

Onni on mahtavat yhtiökumppanit <3
Kyllä me vaan osataan! (kuva: Björgvin Hilmarsson)

Siinä kirpparilaatikoiden lopullinen paikka ja kunto. (kuva: Björgvin Hilmarsson)

Kengille Virkkurista tutulla ohjeella virkattu ketju ja harjanvarsirekki.

Vaaterekitkin suuniteltiin ja toteutettiin itse. Jämäpuista ja metalliputkista. (kuva: Björgvin Hilmarsson)

Vanhat ovet toimii sovituskoppien väliseininä. (kuva: Björgvin Hilmarsson)

Kirpputorilta löytyi myös pieni ompelupöytä, josta tuunattiin koruille hylly.

Peilistä näkyy kasvio.

Ensimmäinen ikkuna-asetelma.

Lattialle tuli kolmioista hiukka väriä.

kuva: Björgvin Hilmarsson

Jee. Nyt se on valmis. <3 (kuva: Björgvin Hilmarsson)

Hiljaa hyvä tulee

Ja hiljaista onkin ollut täällä.
Blogissa.
Muussa elämässä onkin sitten jo ihan hiljaisuuden kaipuu.
Semmoista hulinaa nimittäin koko kevät ja kesä.

Me nimittäin laajennutaan.
Meidän putiikki siis.

Avaamme elokuussa toisen liikkeen Reykjavikin suurimpaan kauppakeskukseen.
Laajentumisen mainostamiseen otimme aika reteesti "in your face" asenteen
ja pläjäytimme Marimekon kuosit kasvoihimme. Näitä kuvia onkin jo instassa ja Satun blogissa vilkkunut.

Kuviot meille maalasi Hairbrush ja kuvat otti Satun taitava mies Björgvin Hilmarsson.

Nyt kun on visuaalinen ilme mietitty ja mainoskuvat toteutettu, niin vuorossa on liiketilan suunnittelu ja remppaus.
Jee.
Siitä tulossa seuraavaksi iso kuvapläjäys.

Ja kellehän se kirja menikään..

Tämän talon nuorimmainen.
Teki arvonnan.
Ja tökkäsi tietokoneruutua.
Ihan randomisti.
Sormi osui Marun kommenttiin:
"Jes, mukana arvonnassa! :)"

Sinne siis Nuapuriin. Matkaa tämä kirja.
Jee jeee!
Pistäppäs viestiä tänne niin saadaan kirja matkaan!

Islantilainen voittaa aina - arvonta

 
Islantilainen voittaa aina.
Nyt voi voittaa myös suomalainen.

Monet teistä ovat varmaankin nähneet
ja kuulleet että kauppiaskollegani,
mahdottoman taitava kynäniekka Satu,
julkaisi uuden kirjansa tuossa parisen viikkoa sitten.

Islantilainen voittaa aina kertoo
Satun sopeutumisesta, sen vaikeudesta ja helppoudesta
tänne sateiselle mutta oi niin mystiselle saarelle
sekä Islannin ja Suomen kulttuurieroista
ihan näin arkisessa elämässäkin.

Kirjan kautta pääsee myös kurkistamaan
Islannin historiaan, talouselämään ja kulttuurin taustoihin
useiden Satun tekemien haastattelujen kautta, alkaen
presidentti Vigdis Finnbogadóttirista.
Vigdistä jo kauan fanittaneena,
tunnustan samantein, että kyllä kateeksi käy.

Luin kirjan yhdellä istumalla,
samana iltana kun sen käsiini sain.
Vaikka teema ja osa henkilöistäkin ovat tuttuja minulle,
(näkyi siellä omakin naama yllättäen ;) )
on kirjan parasta antia Satun hauska kerronta pienistä mutta
merkityksellisistä tapahtumista,
joihin uuteen maahan muuttava voi törmätä.

Ja nyt niihin ilouutisiin.
Nimittäin, yksi kappale Satun, oi parasta,
niin koukuttavaa kirjaa lähtee nyt jakoon
yhdelle onnelliselle kommentoijalle.
Pyydämpä Satulta vielä voittajalle
omistuskirjoituksenkin. 

Arvonta on voimassa viikon verran ja
ensi perjantaina 24.4. julkistetaan voittaja!

Ja jos et jaksa odottaa arvonnan loppumista,
kirjan voi ostaa myös täältä ;)

Innostunut sonni

Mahottoman innostuneet tytsyt ihan mahottoman huonolaatuisessa instakuvassa. Mahotonta.

Torstaina alkoi täällä Reykjavikissa jokavuotuiset design hulabaloot eli
Design March - Hönnunarmars tapahtuma.
Prkleen naisten Satun ja Maaritin kanssa suuntasimme
torstain maratonluennoille Designtalkseihin,
missä tänä vuonna esiintyi mm. mahtava, itseään ex-designeriksi kutsuva
Marti Guixé sekä 40 days of dating projektista tunnettu Jessica Walsh. 

Marti Guixé / Gat Fog

Satu bloggasikin jo Marti Guixén hulvattomasta
Gat Fog projektista, missä gin and tonic nautitaan höyrynä, hengittämällä.
Ihan paras idea ikinä. G&T höyrysauna.
Musta tuntuu että meidän pitää Satun kanssa kehitellä tätä ideaa eteenpäin,
koska selvästikin se kolahti meihin molempiin ihan täysillä.
Sauna ja drinksut. Mikä sen parempaa.

Jessica Walsh oli ihana.
Olin seurannut 40 days of dating prokkista jo aiemmin
mutta nyt tekee mieli hankkia kyseinen kirja ja kaikkea muutakin
mitä neidin kynästä ja luovuudesta kumpuaa.
Kun ihmiset ovat aidosti innostuneita siitä mitä he tekevät,
he levittävät sitä ympärilleen.
Minä olin ainakin. Ja olen vieläkin.
Ihan mahottoman innostunut.
Kaikesta mahdollisesta. Ja mahdottomastakin.
Ja mikäs sen parempaa.
Kuin kerätä innostusta päivä täyteen.
Tämän ankean ja väsyneen,
sairasteluita täynnä olleen alkuvuoden jälkeen.
Tämä oli hurjan hyvä päivä.

Näiden kahden viimeisen kuvan teemalla
jatkamme tätä vuotta.
Voi PRKL mitä kaikkea ihanaa onkaan tulossa.

Huh huh Helmikuuta

Voi että.
Mikä kuukausi takana.
Yskimistä ja kuumeilua.
Jokainen perheenjäsen
vuorollaan.
Ja minä.
Koko ajan.

Keuhkokuume vei voimat.
viikkokausiksi.
Eikä energiaa ole riittänyt
oikein mihinkään.
Nyt.
Parin antibioottikuurin jälkeen
alkaa elämä hiljalleen voittaa.

Viime keskiviikkona vietettiin
tuhkakeskiviikkoa.
Mikä täällä Jäämaassa tarkoittaa
massoittain hauskoihin naamiaisasuihin
pukeutuneita lapsia kiertämässä
naapureita ja kauppoja
laulaen ja karkkia keräten.

Meillä pienempi ei kyennyt vielä
päiväkodin rientoihin
mutta vietti sitten kotona
päivää viimetipassa ompelemassani
Laalaa-pou puvussa.
(josta ei nyt ole kuvaa, muuta kuin
hatusta) 

Isompi päätyi hiukkasen
helpommin toteutettavaan asuun.
Rosvoryövärille ei tarvittu
kuin raitapaita.
Mustavalkoisena tietty.
Ja tummat housut.
Naamio. Käsiraudat.
Ryövärin kassi
ja pipo.

Minä taasen olisin ollut
uskottava haamu
ihan ilman asua.
Niin on sairastaneen näköinen
tämä olemus. 

En nyt rasita teitä kuvalla.
Odotan vain kevättä.
Ja toivon.
Että tämän vuoden sairastelut
on nyt podettu.

Hirviöitä

 

Viime viikolla esikoinen
täytti hurjat seitsemän vuotta.
Ihan käsittämätöntä
minne nämä vuodet katoaa.

Ekaluokkalaisella
oli ensimmäistä kertaa
kaverisynttärit ja meille
tulikin juhlimaan
pojan koko luokka.

21 mukulaa.
Kyllä oli menoa ja meininkiä.

Vietettiin hirviöteemaisia
synttäreitä ja poikanen
askarteli itse hienot hirviökortit.

Kakun tilasin läheisestä leipomosta,
joka tekikin ihan mahtavan
hirviökakun poikasen ohjeiden mukaan.
Vesimelonimonsteri onkin tuttu
jo edellisistä juhlista.

Tein ohjelmanumeroksi kankaisen hirviön,
jonka suusta piti tunnistella erilaisia
tavaroita ja arvata mitä ne ovat.
Palkkioksi tuli pieni yllätyspussi.

Parin tunnin hulinan jälkeen
parikymmentä lasta lähti
tyytyväisinä koteihinsa.
Ja me huokaisimme helpotuksesta.

Onneksi seuraavat luokkasynttärit
ovat vasta.
Vuoden päästä.