21. helmikuuta 2015

Huh huh Helmikuuta


Voi että.
Mikä kuukausi takana.
Yskimistä ja kuumeilua.
Jokainen perheenjäsen
vuorollaan.
Ja minä.
Koko ajan.

Keuhkokuume vei voimat.
viikkokausiksi.
Eikä energiaa ole riittänyt
oikein mihinkään.
Nyt.
Parin antibioottikuurin jälkeen
alkaa elämä hiljalleen voittaa.

Viime keskiviikkona vietettiin
tuhkakeskiviikkoa.
Mikä täällä Jäämaassa tarkoittaa
massoittain hauskoihin naamiaisasuihin
pukeutuneita lapsia kiertämässä
naapureita ja kauppoja
laulaen ja karkkia keräten.

Meillä pienempi ei kyennyt vielä
päiväkodin rientoihin
mutta vietti sitten kotona
päivää viimetipassa ompelemassani
Laalaa-pou puvussa.
(josta ei nyt ole kuvaa, muuta kuin
hatusta) 

Isompi päätyi hiukkasen
helpommin toteutettavaan asuun.
Rosvoryövärille ei tarvittu
kuin raitapaita.
Mustavalkoisena tietty.
Ja tummat housut.
Naamio. Käsiraudat.
Ryövärin kassi
ja pipo.

Minä taasen olisin ollut
uskottava haamu
ihan ilman asua.
Niin on sairastaneen näköinen
tämä olemus. 

En nyt rasita teitä kuvalla.
Odotan vain kevättä.
Ja toivon.
Että tämän vuoden sairastelut
on nyt podettu.