Huutoja

Saimme hauskan
käsintehdyn kulhon
lahjaksi ystävältämme
joka ei päässyt
viime kesäisiin häihimme.

Ja vielä oikeissa
väreissä.
Mustavalkeissa sävyissähän 
sitä juhlittiinkin.

Nuo huutavat naamat.
Ihan parhaat.

Paitsi poikasten mielestä.
Joista huutokuppi kuulemma
on lähinnä pelottava.

Täydellinen.
piilo.
Äidin omille herkuille.
Siis.

Kuvat kirjaksi

Tänä vuonna päätettiin
miehen kanssa hankkia
joululahjat toisillemme yhdessä
kun lahjatoiveet olivat muutenkin
aika samansuuntaiset.

Toinen yhteisistä joululahjoista
on kuvakirja, minkä kokosimme
hääjuhliemme kuvista.
Mahtava valokuvaaja
Ville Tulkki
ikuisti heinäkuisen päivämme
aivan ihanin kuvin
ja halusimme ne yksiin kansiin
joista niitä voi helposti katsella.

Kirja saapuikin postissa
sopivasti juuri ennen joulua.
Vaikka ulkona pyryttää lunta
palaa mieli lämpimiin
kesäisiin muistoihin.

<3

Viimeiset

Tässä vielä.
Viimeiset muistelot.
Parin viikon takaa.

Meillä oli
valokuvaaja
juhlissa koko päivän.
Ja kyllä kannatti.

Saatiin hurjasti
Ihania tunnelmakuvia
kaikista vieraista
ja varsinkin
lapsista.

Ville Tulkki
otti nämäkin
kuvat.

Tykkäämme. 
Koko perhe.

Karkkia

Vielä pikkusen verran
häähöpinöitä.
Nyt kun vauhtiin päästiin.

Yksi jutuista
minkä halusin
juhliimme oli
ehdottomasti
karkkibaari.

Kiertelin kirppareita
etsien vanhoja
lasi ja metallipurkkeja
karkkibaaria varten.

Ottimina toimi
vanhoja isoja
alpakka lusikoita.

Parit pienet
puuvaunutkin
pääsivät
karkkipurkeiksi.

Kyltti on tehty
vanhasta ikkunanpokasta,
minne lasin tilalle on
laitettu liitutaulumaalilla
maalattu ohut vaneri.

Ja baari itse
on kasa vanhoja
puisia kuormalavoja.

Karkkitötteröt
käänsin ihan vain
scrap papereista
ja niittasin kiinni.

Täytyy myöntää.
Karkkibaari toimii.
Sekä lapsille
että aikuisille.
Ei siinä kauaa mennyt
ennen kuin
olivat karkit kadonneet.
Parempiin suihin.

Nams.

Parittomat ja kauniit

Minä olen aikamoinen
kuppinirsoilija.
Juon aina
mieluiten kahvini
isosta, ohutreunaisesta
posliinikupista.

Kaikista parhaat
ovat isot vanhat
teemukit.
Ohutta posliinia.
Mutta kokoa tarpeeksi
maitokahville.

Kahvikin maistuu niistä
aivan erilaiselle
kuin paksureunaisesta
mukista.

Siksi halusinkin
keksiä jotain hauskaa
hääjuhlan kahvitusta varten.
Kiersin kirppareita
koko viime vuoden, etsien
erilaisia kahvikuppeja
ja asetteja mustan, valkoisen ja
keltaisen sävyissä.

Lopulta erilaisia kahvikuppeja
kertyi yli kahdeksankymmentä
ja jokainen sai valita erilaisen
kupin kahvilleen. 

Näiden kuppien kaveriksi
piti jälkiruoan olla jotain
sopivaa joten
pysyimme kuppiteemassa ja 
tilasimme "hääkakuksi"
80 kuppikakkua,
jotka pinottiin setäni tekemään
puiseen telineeseen.

Lopputulos oli kauniimpi
kuin toivoimmekaan.
(Siitä kiitos Konditoria Ahonlaitaan)

Se kattaa se kattaa

Viime kuukausina
pinterest on ollut
hurjassa käytössä
kun suunnittelimme
kaikkea mahdollista
hääjuhliin.

Oma pinterest board
hääjutuille oli
ihan mahtava idea.
Siellä näki yhdellä
silmäyksellä
mitä ideoita ja
tyyliä haimme.

Tosi moni idea
kattaukseen löytyikin
juuri sitä kautta.
Menu- ja paikkakortit
olivat yksi niistä.

Menu kortit
tehtiin kolmella kielellä
ja tulostettiin
mattapintaiselle pahville.
Paikkakortit taas olivat
ihan erikseen tilattuja
käyntikortteja.

Moni vieraista
nappasikin omansa
mukaansa
juhlien jälkeen.

Servettirenkaat
taiteltiin vanhoista
teräslusikoista.
Eilen tein blogi
oli niidenkin
innoittajana.

Lapsille katettiin
Menu korttien tilalle
pienet puiset
pikkuautot, jotka
sai ottaa mukaansa.
Ihan pienimmille
laitoin virkatun
helistinpallon.

Näin oli tekemistä
sekä pienillä
että isoilla. 

Pilkullisia kerroksia

 

Häähöpinöitä pukkaa

nyt useamman 

postauksen verran

ennen kuin

palataan takaisin 

arkeen ja kotiin.

Tuunasin juhliin 

kerrosvateja.

Kirpparilautasista

ja viinilaseista.

Lasisista kynttilänjaloista.

Hiukka lasiliimaa

väliin

ja valmista tuli.

Nämä oli

ihan parhaat

karjalanpiirakoille.

Leipäjuustolle

ja muille 

eksoottisille herkuille

mitä islantilaisille

vieraille tarjoiltiin. 

Idea löytyi 

mahtavista 

Hannen ja Joken 

häistä,

Eilen tein-blogista.

Ehkä helpoin 

ja hauskin 

tuunaus.

Ikinä.

Ei niin morsian

Minä en ole mikään
morsiantyyppi.
Siis semmoinen
perinteinen. 
Valkoinen mekko.
Tai huntu.
Lähinnä naurattavat.
Itseni päällä.

Juhlamekko
häissämme
olikin siis keltainen.
Semmoinen lämmin ja
hiukka kultaan
vivahtava. 
Siitähän
vilautinkin helmat
teille jo aiemmin.

Kengätkin
vaihtuivat
sen jälkeen
mustavalkoraitaisiin
Swedish Hasbeenseihin.

Ei mikään tyypillinen
hääasu.
Mutta ihan
minun näköiseni.

Ja loisti kuin
aurinko.
Mustavalkoisiin
pukeutuneiden
vieraiden seassa.
(kuvat otti ihana Minna)
♥

Tunnelmapaloja

Viime viikonlopun
tunnelmia
ei itse tullut
kovasti kuvattua.
Kun oli kiire
juhlia.
Ja olla siellä
linssin toisella puolella.
Näin vaihteeksi.

Valokuvaajan
kuvia odotellessa.
Tässä pieniä
tunnelmapaloja.
Mitkä ehdin
näpsimään
ennen vieraiden
tuloa.

Kuten näkyy.
Mustavalkoisuus.
ja raidat.
Vähän keltaista.
ja pilkkuja.
Itse tuunattua
ja tehtyä.
Niistä on
meidän häät tehty.

Hei!

Oli mahtava sää.

Mahtavat ihmiset.

Mahtavaa musiikkia.

Mahtavia keskusteluja.

Ihania uusia ystäviä

vielä ihanampia 

vanhoja ystäviä.

Naurua.

Laulua.

Lapsia

ja kilottain 

karkkeja.

Polaroid kamera

ja kuvia.

Rakkaita viestejä.

Halauksia

ja suudelmia.

Nyt jo.

Ikävä kaikkia

niitä. 

Mutta

onnellinen. 

Tahdotko?

 

Jännä päivä.
Tänään sanotaan.
Tahdon.

Viikonloppuna
sitten juhlitaan.
Isolla porukalla.

Vähän ehkä.
Perhosia.

Siellä
mahan alueella.

Hää hää hälinää

Täällä
on kierretty kirppareita.
Maisteltu kakkuja.
Tuunattu kuppeja.
Maalattu.
Liimattu.
Teipattu.
Puuhattu aika
paljon kaikenlaista.

Viikko vielä.
Sitten juhlitaan.
Nyt.
Nautitaan.
Suunnittelusta.
Ja tekemisestä.

Ihan vaan.
Tästä hälinästä. 

Neiti X

Loman paras juttu.
Tai no.
Yksi niistä.

Kirpputorit.
Ja kaiken maan
markkinat
mitä kotomaan
kesässä löytyy.

Tänä kesänä
silmä seuraa
lähinnä vanhaa
posliinia.
Ja lasia. 
Niitä loppukesän
juhlia varten.

Mutta.
Mikä lie auringonpistos
saikaan ihastumaan
siniseen.
Kaikista väreistä.
Se vähiten
minuntyyliseni.
Niin vaan
mukaan lähti
vanha Arabian
teekuppi asetteineen.

Jotenkin.
Vaan liian suloinen
palloineen ja
salmiakkikuvioineen.
Ja tuo X.

Vastustamaton.