Aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Ei edes tuullut. Harvinaista. Sanon minä. Siis Islannissa. Otettiin poikasen pyörä talviteloilta. Nostettiin satulaa. Ja apupyöriäkin. On se kasvanut taas hurjasti. Viime kerrasta.
Tien vierellä kasvoi leskenlehtiä.
Yhtä paljon se yllättää. Joka vuosi. Kun se kevät sitten oikeasti tulee. Ja kukat. Kun on siihen harmauteen jo tottunut. Nyt jo kutkuttaa. Mielen porukoilla. Ajatus kesästä. Ja lomasta. Eilen siihen tuntui olevan vielä ikuisuus. Nyt. Kuin aivan kulman takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vai mitä sanot?