Kylläpä tekisi hyvää.
Ilta ulkona.
Ihan miehen kanssa.
Kaksistaan.
Vaikka syömässä.
Ilman että pitää syöttää jotain.
Tai pyyhkiä ruokaa lattialta.
Metrin säteellä pöydästä.
Voisi jopa.
Juoda lasin viiniä.
Tai vaikka kaksi.
Tai viskilasillisen.
Ja ihan vaan jutella.
Henkästä.
Ja muistaa.
Kuka siinä vieressä istuu.
Kuka tätä arkea jakaa.
Ladata niitä akkuja.
Että jaksavat taas.
Arjen pyöriä pyörittää.
Ei ole helppoa löytää
omaa aikaa.
Yhteistä.
Varsinkin.
Kun lastenhoitajia
ei ole kovin montaa.
Puolet sukulaisista
eri maassa.
Ja tämän maan
mummo ja vaari.
Niin kovin kiireisiä.
Kun jakavat aikansa.
Monen lapsenlapsen
kesken.
Jos vaikka tänään.
Kun lapset nukkuu.
Avaisin sen viinipullon.
Ja kaivautuisin kainaloon.
Hengähdetään.
Jutellaan.
Ollaan vaan.
Tämä pieni hetki.
Ihan vain me kaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vai mitä sanot?